Suomessa papinkirjaan eli virkatodistukseen alettiin lisätä 1884 rippikoulun rinnalle maininta rokotuksesta. Näin näistä molemmista tuli kansalaishyveitä (1). Todennäköisesti tältä ajalta on peräisin sanonta ”rippikoulun käynyt ja rokotettu”, joita molempia pidettiin suuressa arvossa – myös avioliittoa solmittaessa. Kirjoitushetkellä koronarokotustodistuksella on myös suuri merkitys; esimerkiksi matkustamaan ei pääse ilman todistusta annetuista rokotuksista. Euroopan-laajuisesti kirjoitushetkellä olemme tilanteessa, jolloin Itävallan valtiossa on juuri ollut rokotuspakko koronavirusta vastaan. Laki tuli voimaan tammikuussa 2022. Sen mukaan sakkoja voisi kertyä jopa tuhansia euroja, mikäli kansalainen kieltäytyy koronarokotuksesta. Maaliskuun alkupuolella terveysministeri Johannes Rauch kuitenkin tiedotti, että laki hyllytetään ja otetaan uudelleen tarkasteltavaksi kolmen kuukauden kuluttua. (2)
Sakko, pakko, rokotus vai rokko? Näin kyselimme blogikirjoituksessamme alkuvuodesta 2019. (3) Silloin ei vielä ollut aavistustakaan koronapandemiasta, ja ajatuksemme olivat uudessa EU-rahoitteisessa kansainvälisessä hankkeessamme. Sen perustavoite oli tuottaa kaikille avoin verkkokurssi liittyen rokottamisen perusteisiin. Avoin verkkokurssi käsitteli lisäksi eri-ikäisten ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden ohjaamista. Teemoina olivat myös maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden rokottaminen, sekä rokotusvastaiset ryhmät ja asiakkaat, jotka epäröivät rokotusten ottamista. Tässä blogikirjoituksessa kuvaamme motivaatiota hankkeen syntymiseen ja sen vaikuttavuutta. Lisäksi pohdimme kansainvälisen hankkeen ja yhteistyön haasteita ja kehittämisideoita myös kulttuurisista näkökulmista käsin, sekä kuvaamme koronapandemian vaikutusta hankkeen toteutukseen.
Onko väliä, kuka rokottaa?
Kansainvälisten tutkimusten mukaan rokottajan suositus auttaa asiakasta myönteisen rokotuspäätöksen teossa. Tämä vaikuttaa hyvän rokotussuojan ja –kattavuuden syntymiseen.
Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (149/2017) 6 §:n mukaan rokotuksia pistoksena saavat antaa
- terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja kätilö sekä lääkäri (4).
- ensihoitajat, joilla on sairaanhoitaja- ja rokotuskoulutus, ovat myös valtuutettuja rokottamaan.
- poikkeusoloissa rokotuksia voivat antaa myös muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset, mutta tällöin asiasta säädetään erikseen asetuksessa ja uudet rokottajat saavat ennen rokottamiseen ryhtymistä räätälöityä lisäkoulutusta.
Tällainen tilanne on nyt kirjoitushetkellä, kun koronarokotuksesta on tehty uusi asetusmuutos (1211/2021) joulukuussa 2021. Sen mukaan laboratoriohoitajan, bioanalyytikon, lähihoitajan sekä aikaisemman perushoitajatutkinnon suorittaneet saavat antaa koronarokotuksia ammattitaitoisen rokottajan valvonnassa ja heillä tulee olla asianmukainen rokotuskoulutus (5).
Eri maissa toimii vähintään 45:llä eri ammatti- ja tutkintonimikkeillä toimivia rokottajia, jotka voidaan jakaa kolmeen yleisempään kategoriaan:
- nurse (n=23)
- physician (n=11)
- other health care professional (n=11) (6).
Kansainvälisen hankkeen valmistelu vaatii sitkeyttä ja kumppanuutta
Alkusykäyksen hankeideaan antoi hyvät kokemukset ja palautteet valtakunnallisen Rokotusosaamisen -koulutuskokonaisuudesta, joka oli ollut käytössä melkein kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa vuodesta 2014 lähtien. Kansainväliset kumppanit olivat kiinnostuneita hakemaan rahoitusta englanninkieliseen rokotusosaamisen koulutuksen kehittämiseen.
Yhteistyönä ideoitu hankesuunnitelma eteni konkreettisen anomukseen ensimmäisen kerran vuonna 2017. Valitettavasti anomus ei sinä vuonna saanut rahoitusta, joten verkosto päätti hakea uudelleen rahoitusta seuraavana vuonna. Kansalaisten luottamus rokotuksiin oli alhainen Italian lisäksi useissa Euroopan maissa, muun muassa Ranskassa, Kreikassa ja Sloveniassa. Myös Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Tsekissä rokotusluottamus oli laskussa hakemusta tehtäessä. (7,8).
Koronapandemia siirsi rahoitusta saaneen hankkeen painopistettä
Saimme rahoituksen EDUVAC – Educating Vaccination Competence -hankkeelle Erasmus+ Strategic Partnership for Higher Education -ohjelmasta. Olimme innoissamme aloittamaan sitä yhdessä neljän muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Tarkoituksena oli kehittää verkko-opinnot englanniksi terveysalan opiskelijoiden ja jo työssä olevien rokottajien rokotusosaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli toteuttaa verkkokurssi ja kaksi intensiivikurssia.
Vuonna 2019 Maailman Terveysjärjestö WHO listasi rokotteita kohtaan tunnetun epäröinnin ja siitä johtuvat ongelmat maailman 10 suurimman terveysuhkan joukkoon. (9). Rokotusvastainen liikehdintä on voimistunut koronarokotusten aloittamisen jälkeen koko Euroopassa. Vuoden 2020 alussa WHO julisti maailmanlaajuisen koronapandemian, ja se muutti ratkaisevasti hankkeen toteutumisen alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Hankkeen lopullisena tavoitteena oli rokotuskattavuuden ylläpitäminen ja nostaminen Euroopassa ja asiallinen, näyttöön perustuva terveydenhuollon asiantuntijoiden antama rokotusneuvonta. Siten rokottamiseen ei enää toivottavasti tarvittaisi missään maassa sakkoa eikä pakkoa.
Kulttuuriset erot vaikuttavat kansainväliseen hanketyöhön
Olli-Pekka Kallasvuo (10) kertoo johtajuuden ja työkulttuurien merkityksestä toimiessaan globaalina yritysjohtajana Nokiassa. Eri maissa ja kulttuureissa organisaatiot toimivat hyvin eri tavoin. Hän sanoo, että johtamiseen liittyy kulttuurisidonnaisia odotuksia, ja jopa Euroopassa johtamiseen liittyvät kulttuurierot ovat valtavia.
Suomessa johtaminen on tyypillisesti vaatimatonta ja mutkatonta. Etenkin Aasian maissa on kulttuureita, joissa työntekijä ei pysty hoitamaan työtään ja ottamaan vastuuta, jos johtaja ei selvitä yksityiskohtaisesti, mitä hänen pitää tehdä. Suomessa työntekijät ottavat tehtävät itseohjautuvasti haltuunsa ja alkavat toimia. Suomalaista johtamiskulttuuria sävyttää nöyrä joustavuus. USA:ssa työntekijät ovat ammattitaitoisia ja ahkeria. He tekevät työnsä sivuilleen vilkuilematta ja monet kokevat, että eivät saa mennä tekemään mitään muuta. Suomessa työntekijät laajentavat tekemisiään rajatun tehtävänsä ulkopuolelle. (10) Tämä oli havaittavissa myös omassa hankkeessamme. Kun suomalaisina huomasimme jonkin puutteen tai virheen, tartuimme asiaan. Osin kollegat hankkeessa eivät näin halunneet tehdä, varmastikin liittyen erilaiseen työ- ja johtamiskulttuuriin. Monenlaista kitkaa voi syntyä erilaisten työkulttuurien ja toimintatapojen törmätessä ja seurauksena voi olla hankkeeseen osallistujien motivaatiota halvaannuttava byrokratiaa, johtamisongelmaa tai erimielisyyttä.
Kolmen vuoden hankekokemuksen perusteella haluamme nostaa esille asioita, joita olisi hyvä huomioida kansainvälisiä hankkeita suunnitellessa, ja josta itsellemme oli kokemuksia. Alla niistä keskeisimmät asiat, jotka liittyvät
- ajoitukseen ja aikaan
- vuorovaikutukseen
- osallistujien osaamiseen ja osallistumiseen
- erilaisiin työ- ja johtamiskulttuureihin
- hankesuunnitelmaan
Lukukausien ajoitus oli erilainen Suomessa kuin eteläisessä Euroopassa. Kun Suomessa jäimme kesälomalle jo kesäkuun alussa, muut eurooppalaiset korkeakoulut jäivät lomalle vasta myöhemmin. Myös pääsiäinen oli eri aikaan Kreikassa. Vaikka aikaeroa oli maksimissaan vain kaksi tuntia, sekin hankaloitti yhteisten kokousaikojen löytymistä. Suomessa aikakäsitykseen kuuluu täsmällisyys ja tehtävien tekeminen aikataulussa, eteläisessä Euroopassa asioiden kommentoiminen ajoissa oli ajoittain haasteellista. Kuitenkin projektin ajankäyttö oli hyvin kokous- ja raportointikeskeistä, ja kokoukset venyivät sovituista aikatauluista. Koordinoiva kansallinen toimisto vaati tarkkoja kokousmuistioita, joiden tarkistaminen ja hyväksyminen useiden viikkojen kuluttua oli hankalaa.
Vuorovaikutus hankkeessa tapahtui etupäässä verkossa, etenkin koronapandemian alettua. Asioiden joustavuus kärsi, koska kollegat eivät voineet tavata kasvokkain ja neuvotella hankesuunnitelmaan kirjoitetuista asioista, jotka olivat jo kolmen vuoden ja pandemian aikana muuttuneet. Tästä esimerkkinä oli intensiivikurssille suunnitellut simulaatiot, jotka oli nyt pakko toteuttaa Zoomin välityksellä, koska hankesuunnitelmaan oli kirjattu simulaatiot.
Osallistujilla tulisi olla asioiden osaamista ryhtyessään hanketyöhön. Tämä tarkoittaa niin substanssi-, digi- kuin kielitaidon osaamista. Jokaisen hankkeeseen mukaan tulevan tulisi osallistua omalla luvatulla panoksellaan. Jos kumppaneita ei tunne ennen hanketta riittävän hyvin, tästä saattaa muodostua eettisiä ja moraalisia haasteita.
Koulutustarpeiden huomioiminen ennen hanketta on tärkeää ottaen huomioon koordinaattorin ja projektipäälliköiden roolit. Johtamiseen ja työkulttuureihin liittyvää koulutusta osallistujille tarvitaan. Hankeosaamisen koulutusta tarvitaan ja riittävän monen eri osaajan tarkastama ja hyväksymä realistinen hankehakemus on kaiken a ja o. Talouteen liittyvät resurssit ja opettajien työaika tulisi arvioida mahdollisimman huolellisesti, ja verkkokursseja tehdessä muistaa, että digitaalinen toteutus vaatii lisäresursseja.
Koronapandemian vaikutukset projektin toteuttamiseen
Koska kansainvälinen hankkeemme alkoi ennen koronapandemiaa vuonna 2018, ehdimme viedä sitä eteenpäin yhden vuoden ajan. Siten ehdimme pitää ensimmäisen kick-off -tilaisuuden Kreikassa sekä ensimmäisen projektitapaamisen Italiassa. Nämä tapaamiset antoivat projektille hyvän alun sisältäen innostusta ja toiveikkuutta tavoitteiden suuntaan etenemisessä.
Koronapandemian alettua vuonna 2020, jouduimme toteamaan, että onneksi hankkeen päätuote oli alun perinkin suunniteltu verkkokurssiksi, joten sen suhteen ei tarvinnut tehdä muutoksia. Taisimme siten olla jo aikaamme edellä? Joku saattoi ihmetellä, miten rokottamista voi opiskella tai oppia verkossa? Niinpä, rokottaminen on paljon muutakin kuin vain rokotteen antamista injektiona tai muulla tavoin.
Valitettavasti keväälle 2020 suunniteltu toinen intensiivikurssi Espanjassa peruuntui aivan viime hetkellä pandemian takia. Tästä aiheutui myös paljon käytännön järjestelyjä peruutusten muodossa (lennot, majoitukset, opiskelijoiden apurahat). Opiskelijat olivat hyvin pettyneitä intensiivikurssin peruuntumiseen, sillä he olivat odottaneet sitä innolla. Joka tapauksessa, simulaatiot toteutettiin toisella tavalla hybridinä. Yhteinen jälkipuinti maiden kesken toteutettiin verkossa.
Maaliskuusta 2020 lähtien hankkeen kaikki toiminnot toteutettiin etänä. Tämä koski kaikkea työtä, intensiivikurssien lisäksi. Ajoittain etätyöskentely turhautti ja myös lamaannutti kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen yhteistyön ja siten myös kansainvälisen hanketyön suuri ilo on eri kulttuurien välisessä kanssakäymisessä, asioiden jakamisessa, aistimisessa ja kokemisessa. Moni verkoston opettaja ja opiskelija hakeutui alun perin mukaan toimintaan juuri tämän kansainvälisyyden vuoksi. Tämä kaikki vietiin nyt pandemian takia pois sekä opiskelijoilta että opettajilta ja se aiheutti pettymyksen tunteita, vaikka jokainen ymmärsi koronapandemian vakavuuden. Hyvä asia oli kuitenkin se, että kaikki partnerit pysyivät mukana hankkeessa koko ajan. Ennen hankkeen aloitusta riskianalyysi oli tehty huolellisesti, jos joku partnereista putoaisi matkasta tai tapahtuisi muuta yllättävää. Onneksi muutoksia ei tarvittu.
Opetushallitus toteutti vuonna 2020 ammatillisille oppilaitoksille virtuaalisen kansainvälisyyden muodoista ja siihen liittyvästä osaamisesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mm. miten virtuaalinen toiminta oli kehittynyt pandemiavuosien 2020 ja 2021 välillä. Kyselyn perusteella virtuaalinen kansainvälisyys oli lisääntynyt, ja etäopetukseen siirtyminen oli heijastunut myös kansainväliseen toimintaan. Selvityksen perusteella kv-virtuaalihankkeet olivat helpompia toteuttaa, kun oman maan osallistujat ovat fyysisesti samassa paikassa. Samoin korostettiin hyvää suunnittelua ja opiskelijoiden motivaatiota. Lisäksi virtuaalisuuden todettiin vievän paljon työaikaa. Hyvää virtuaalisuudessa oli ympäristöystävällisyys ja osallistumiseen liittyvä tasa-arvoisuus. (11)
Mitä hanke antoi tulevaisuudelle
Saatujen arvioiden perusteella voimme todetta, että kehitimme erinomaisen tuotteen, eli rokotusosaamisen opintojakson englanninkieliseen opiskeluun ja opetukseen verkossa. Avoin materiaali Vaccination Competence 3 ECTS löytyy verkosta (12, 13). Opiskelijoiden ja työssä olevien rokottajien rokotusosaamista vahvistamalla ylläpidetään ja nostetaan rokotuskattavuutta.
Opettajien osaaminen vahvistui. Opimme tekemään laadukkaan verkkokurssin ja taidot lisääntyivät matkan varrella. Metropolia vastasi digipuolesta, ja verkkokurssi on Metropolian Moodle-alustalla.
Myös digivälineet uudistuivat hankkeen aikana ja jouduimme tekemään joitakin asioita uusiksi viimeisenä vuonna. Yhteysvälineitä hankkeen aikana olivat ensin AC ja Skype, sitten Teams, Zoom ja Google Meet.
Myös termit muuttuivat hankehakemuksen ja lopullisen tuotteen välisenä aikana; esimerkiksi virtuaali, on-line, digi, verkko. Verkossa työskentely vahvistui, vaikkakin kehitettävää yhteisöllisessä työskentelyssä ja osallistamisessa kokousten aikana oli. Kansainvälisissä hankkeissa työskentelyn osaaminen vahvistui.
Lopuksi
Hankkeen lopputuloksena oli saatujen arviointien perusteella erinomainen opintojakso. Kaikki partnerit olivat mukana loppuun asti, hanke pysyi aikataulussa ja päättyi suunnitellusti elokuussa 2021 koronapandemiasta huolimatta. Kansainvälinen ilmapiiri oli inspiroiva.
Joku saattaa ihmetellä, voiko rokottamista opiskella/opettaa verkossa? Hankkeen perusteella voimme todeta, että kyllä voi. Kuitenkin käytännön rokottaminen pitää opetella oikeiden asiakkaiden kanssa rokotustilanteissa. Sekä valtakunnallisen Rokotusosaamisen että Vaccination Competence-opintojaksoilla saa valmiuksia myös käytännön rokotustilanteisiin: opintojaksolle on tuotettu opettajien voimin rokotustekniikkavideoita ja -kuvia, tekstiä sekä asiakkaiden ohjaamiseen liittyviä materiaaleja ja videoita.
Kirjoittajat
Anne Nikula on rokotusosaamisen asiantuntija ja tuntiopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimi kansainvälisen Educating vaccination competence (EDUVAC) -hankkeen Metropolian projektipäällikkönä 2018-2021 sekä Valtakunnallisen Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden (RKK) työryhmän ja ammattikorkeakoulujen RKK-opettajaverkoston puheenjohtajana 2013-2021. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori.
Aija Ahokas työskentelee koulutusviennin asiantuntijana ja lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, sairaanhoidon opettaja ja erikoissairaanhoitaja. Hän on toiminut vuosien ajan erilaisissa kansainvälisissä projekteissa projektipäällikkönä. Kansainvälisyys ja kulttuuriset asiat ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään.
Lähteet
- Laine, E. M. 2021. Lukkarit rokottajina. Kotimaa no 14, s. 18-19.
- Itävalta ei sakotakaan rokottamattomia. Helsingin Sanomat 10.3.2022, s. 20.
- Ahokas, A. & Nikula, A.2019. Sakko, pakko, rokotus vai rokko? Tikissä-blogi.
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista (149/2017) (Finlex.fi)
- Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta. (Finlex.fi)
- Nikula A 2011, Vaccination Competence – The Concept and Evaluation. Turun yliopisto. Akateeminen väitöskirja. (utupub.fi)
- European Commission 2018a. Statement by Commissioner for Health and Food Safety Vytenis Andriukaitis ahead of Word Polio Day 2018. Bryssel 23.10.2018. (europa.eu) Luettu 21.3.2022.
- Larson, H. & de Figueiredo, A. & Karafillakis, E. & Rawall, M. 2018. State of vaccine confident in the EU 2018. Luxembourg: Publications Office of the European Union. (PDF) Luettu 21.3.2022.
- WHO 2019. Ten threats to global health in 2019. (who.int) Luettu 21.3.2022.
- Kallasvuo, Olli-Pekka & Rossi, Juhana 2021. Puhelin soi öisin. Mitä opin globaalina yritysjohtajana. Nokian hurjat vuodet. Kustannusosakeyhtiö Otava. (Keuruu).
- Korkala, S. 2021. Virtuaalisen kansainvälisyyden muodot ja osaaminen toisen asteen oppilaitoksissa. (PDF)
- Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vaccination Competence-opintojakso, Moodlen työtila.
- Eduvac-hankkeen kotisivut
Ei kommentteja